"Seuraava sukupolvi ei enää tiedä mitä lumi on": Kolmas- ja kuudesluokkalaisten käsityksiä ilmastonmuutoksesta

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kolmas- ja kuudesluokkalaisten oppilaiden käsityksiä ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutos on ajankohtainen ilmiö ja esiintyy päivittäin uutisissa ja sosiaalisessa mediassa. Myös lapset törmäävät ilmiöön ympäristössään ja ilmastonmuutosta käsitellään myös koulussa. Aiemmissa tutkimuksissa on lapsilla huomattu olevan ilmastonmuutokseen liittyviä virhekäsityksiä ja ristiriitaisuuksia. Usein myös ratkaisukeinot liittyvät omaan ympäristöön. Ilmastokasvatuksella on todettu olevan tärkeä tehtävä lasten ja nuorten kasvatuksessa. Tutkimus on fenomenografinen, sillä tutkimuskohteena ovat käsitykset. Tutkimuksen aineisto kerättiin yhdeltä kolmasluokalta (n=13) ja yhdeltä kuudesluokalta (n=13) ryhmähaastatteluilla talvella 2021. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin mukaisesti ja aineistosta nousi molemmilla luokkatasoilla neljä teemaa: ilmastonmuutoksen syyt, seuraukset, hillintä ja ilmastonmuutokseen liittyvät tunteet. Kolmasluokkalaisten vastaukset ilmastonmuutoksen syihin, seurauksiin ja hillintään olivat hyvin konkreettisia ja liittyivät vahvasti omaan elämään ja ympäristöön. Käsitteitä tiedettiin jonkun verran, mutta niitä ei osattu juurikaan perustella. Virhekäsityksiä esiintyi niin roskaamiseen kuin ruokaankin liittyen. Tunteissa esiin nousi huoli, suru, pelko, toivo ja ilo. Ilmastonmuutos koettiin negatiivisena asiana, vaikka muutama positiivinen tulevaisuudenkuva käsityksistä löytyikin. Kuudesluokkalaisten ajattelu oli kehittyneempää ilmastonmuutoksen käsityksiin liittyen kuin kolmasluokkalaisilla. He osasivat ajatella oman ympäristön ulkopuolelta ja miettiä globaalisia seurauksia suuremmalta kaavalta. Kuudesluokkalaiset osasivat myös miettiä tulevaisuutta ei näkökulmista ja muodostaa eri skenaarioita tulevaisuuden varalle. Samoja virhekäsityksiä roskaamisesta ja ruuasta esiintyi myös kuudesluokkalaisilla, mutta huomattavasti vähemmän. Kuudesluokkalaisia oli vaikea saada sanoittamaan tunteitaan. Eroja kolmas- ja kuudesluokkalaisten vastauksissa ei ollut niin paljon kuin oletettiin. Tutkimus osoitti ilmastokasvatuksen tärkeäksi, jotta virhekäsityksiä voitaisiin oikaista. Myös tunteiden parempi huomioon ottaminen kouluissa on tärkeää, sillä monella oppilaalla esiintyi huolta tulevaisuudesta